Ken luki eilisen SataSellani arvasikin kenties, että tänään on vuorossa päivänsankari Kaisa Kaikkonen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja.

Kun johdon assistentti alkoi johtaa

Tutustuin Kaisaan ammatillisesti, kun hän siirtyi johdon assistentiksi. Osallistumatta yhteenkään kyseisen liiketoiminta-alueen johtoryhmän kokoukseen, tiedän hänellä olleen hurja vaikutus johtoryhmään. Joku saattoi kenties odottaa, että Kaisa tiedottajan taustallaan näpyttelee näpsäkästi muistiot ja pitää paperit rivissä. Kyllä, hän teki varmasti senkin, mutta hänellä oli myös äänivaltaa, jonka päätti käyttää työhyvinvoinnin hyväksi.

Nykyisin johtaja jo tietää, mikä bisnesvaikutus pehmolla on.

Kaisa ylennettiin nopeasti markkinointitiimin esimiestehtäviin ja sai kiitosta työstään erinäisissä työhyvinvointiprojekteissa. Uskallan väittää hänen koskettaneen useampaa kollegaansa kuin kukaan muu 1600 työntekijän yrityksessä. Myös minuun hänellä on ollut iso vaikutus niin ammatillisesti kuin ystävänä. Hän on niitä työkavereita, joiden kanssa vietettyjä hetkiä muistelen hymyillen. Aika usein jopa ääneen nauraen.

Strateginen kumppani

Kaikki eivät ymmärrä henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin strategista merkitystä. Kaisa ymmärtää. Perusjohtajalle poikkeukselliseen tapaan hän osaa ottaa koko henkilöstön mukaan strategian toteuttamiseen käytännössä. Hän luo yhdessä tekemisen kulttuuria, jolla on ollut myös merkittävää liiketoiminnallista vaikutusta.

Työhyvinvointibisnes Suomessa (ja kansainvälisestikin) tarvitsee Kaisan kaltaisia osaajia. Hän ei ole perinteinen HR-ammattilainen, vaikka hän toki tietää velvollisuutensa työnantajan edustajana. Hän puolustaa työssään ihmisyyttä ennemmin kuin kasvattaa jo liian korkeaksi nousseita muureja työntekijöiden ja työnantajan välillä. Kyllä ihminen saa tulla ensin, eikä se ole pois liiketoiminnasta.

Hyvinvointia päästä varpaisiin

Kaisalla on punaiset varpaankynnet, myös kuvaannollisesti. Hän on opetellut pitämään huolta itsestään päästä varpaisiin. Eivät lapset voi hyvin, jos äiti ei voisi hyvin. Ei tiimi voi hyvin, jos pomoa pännii. Kaisan kohdalla tulee mieleen juuri se, että itsestään huolta pitäminen on mitä suurimmassa määrin toisista välittämistä.

Valmistun kaksivuotisesta työnohjaajakoulutuksesta joulukuussa. Olen suositellut Kaisalle jotain vastaavaa täydennyskoulutusta. Ei hän sitä välttämättä tarvitse, mutta haluaisin vain kaikin keinoin kannustaa häntä hyödyntämään tätä lahjaansa. En usko Taivaanisään, mutta jostain Kaisa on tämän lahjan saanut: lahja auttaa pelkällä olemassaolollaan.

Tutustu Kaisan osaamiseen LinkedInissä.

Mitä satasella saa?

Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.

Olen hieman ulkopuolella räjähtäneestä hyvinvointibisneksestä, jonne yllättäen Kaisan sijoitan. Satasella voisi saada työhyvinvoinnin yhteisöllisen herättelykurssin. Puitteista ei tarvitse maksaa. Metsä kuuluu kaikille.

Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>