Olen luvannut itselleni, että liikuskelen myös oman mukavuusalueeni ulkorajoilla näissä SataSella-jutuissani. Tänään kirjoitan asiantuntemuksesta, joka on välittynyt minuun pelkästään sosiaalisen median kautta ja ihmisestä, josta en ollut kuullut ennen. Esittelyssä on tänään Katri Kanervo.
Työntekijälähettilyyttä parhaimmillaan
Tänään juhlimme Aleksis Kiveä. Sen kunniaksi tutustuin Twitterissä hashtagiin #Aleksiskivenpäivä. Törmäsin tähän Katrin kirjoittamaan tviittiin:
Twitter on kovin kärttyinen. Aleksis Kivi: “Elkäät olkaa ämmäkkäitä, pojat, vaan jättäkäät tämä leukain nalkutus ja syökäät ja juokaat kuin ystävät!”#Aleksiskivenpäivä
— Katri Kanervo 📖 (@KatriKanervo) October 10, 2017
Katri esittäytyy Twitter-tilillään 40+-vuotias kirjastotyöläisenä ja historian maisterina Varsinais-Suomesta. Lisäksi hän tunnustautuu Pullervoentusiastiksi, joka viittaa joko kirjallisuushahmoon, jota en tunne tai (toivottavasti) kivellä köllivään norppaan, jota somessa seurataan. Joka tapauksessa olen ihan varma, että sellainen on tosi hyvä tyyppi.
Lähdin tutkailemaan hieman, millainen tämä kyseinen Pullervointoilija on. Tykkään nim pal kauhiast suam kiäl, että tohdin vähän muokata titteliä. Päädyin lukemaan hänen vanhoja blogikirjoituksiaan, Twitter-kannanottojaan ja Instagram-kuviaan. Olipas tässä mukavan oloinen asiantuntija: kirjastotyöläinen, joka kutsuu ihmisiä luokseen.
Kirjallisuus kuuluu Twitteriin
Katrilla on liki 3000 seuraajaa Twitterissä, ja hän on kirjoittanut 20000 tviittiä. Mikäli luvut eivät sano Sinulle mitään, voin kertoa tämän olevan paljon. Tuhannen seuraajan rajapyykkiä pidetään yleensä aktiivisen tviittailijan rajana. Mikäli kohdeyleisö on rajattu, voi vaikuttava määrä olla paljon tätä pienempikin, ehkä vain sata. Seuraajiensa kautta Katrille on syntynyt jo erittäin vahva ”kuulijakunta”, jotka vaikuttuvat tviitteihin kirjatuista pienistä ajatuksista.
Katrin kaltainen asiantuntija on juuri se asiantuntija, joka kuuluu Twitteriin. Hän kannustaa ihmisiä kirjojen pariin ympäristössä, jota haukutaan kielen rapauttajana. Hän osoittaa monipuolisilla tviiteillään, että some voi joskus olla se portti kirjallisuuteen.
Mitä satasella saa?
Koska alan vähitellen ymmärtää, kuinka vähän ymmärrän rahan päälle, pohdin jokaisen asiantuntijan osalta, mitä hänen alallaan satasella saa tai voisi saada. Minua nimittäin hieman nyppii se, että satanen on toki suuri raha, mutta sillä saa aika vähän. Ja palveluntuottajalle jää kulujensa jälkeen vain pieni osa laskutettavasta summasta käteen.
Kirjastot tarjoavat palvelujaan ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Satasella saisi siis jo hyvinkin räätälöidyn opastuksen kirjallisuuden maailmaan jollain velmulla tavalla, joka innostuttaisi salaa jokaisen teinarin kirjojen ääreen.
Suomalaisen on usein vaikea nähdä itsensä positiivisessa valossa tai ainakaan tuoda sitä esille. Siksi päätin Suomen juhlavuoden kunniaksi nostaa esille sata suomalaista osaajaa. Valtaosa juttusarjan henkilöistä on entisiä tai nykyisiä työkavereitani, kumppaneita tai muuten tuttuja työelämästä. Henkilöbrändeistä innostuvana hörhelönä haluan kuitenkin tuoda esiin myös sellaisia ihmisiä, joita olen tavannut vain sosiaalisessa mediassa. Keskiössä on suomalainen asiantuntija, SataSella, joka suomalaisen avarakatseisuuden periaatteiden mukaisesti voi edustaa mitä sukupuolta tahansa. Esittelyjä julkaistaan päivittäin sadan päivän ajan. Viimeinen SataSella julkaistaan itsenäisyyspäivänä. Katso kaikki SataSellat >>